Sotiemme 1939 – 1945 Veteraaniperinne Varsinais-Suomi

Suunnitelma Perinnetyöstä Varsinais-Suomessa

Tämä on  suunnitelma siitä, miten Varsinais-Suomessa tultaisiin siirtymään veteraaniperinteen aikakauteen. Suunitelman on laatinut Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestöjen Varsinais-Suomen piiritason toimijoiden 6.2.2013 perustama Piirin Perinnetyöryhmä. Korostettavaa on, että tästä suunnitelmasta ei ole tehty mitään päätöksiä, ja että asia on valmistelussa. Työryhmä haluaa kuitenkin julkaista tämän suunnitelman,  jotta lukijoille syntyisi jonkinlainen käsitys siitä, minkälaisen asiakokonaisuuden kanssa ollaan tekemisissä. Toivomus on, että jos syntyy ajatuksia ja kommentteja tämän artikkelin tiimoilta, niistä annetaan työryhmälle palautetta.

Osmo Suominen
työryhmän sihteeeri

 

  1. Johdanto

1.1                Suunnitelman tausta ja perusteet

Suomi kävi vuosina 1939 – 1945 toiseen maailmansotaan liittyen kolme sotaa. Niistä ensimmäinen Talvisota käytiin ajalla 30.11.1939 – 13.3.1940, sitä seurasi Jatkosota ajalla 25.6.1941 – 4.9.1944 ja kolmantena jatkosodan rauhanehtoihin liittyen Lapin sota ajalla 15.9.1944 – 27.4.1945. Sotien uhrit olivat raskaat, yli 94 000 kaatunutta tai kadonnutta, yli 200 000 haavoittunutta, runsaat 30 000 sotaleskeä, runsaat 50 000 sotaorpoa ja lisäksi kotinsa menettänyttä siirtoväkeä oli noin 420 000. Lisäksi Suomi menetti alueluovutuksina Neuvostoliitolle pinta-alastaan noin 10 %.

Sodan kokeneet sukupolvet jälleen rakensivat Suomen ylös sodan tuhoista siihen hyvinvointiin, jossa me tänään elämme. Sodan seurauksena Suomi myös maksoi 300 miljoonan kultadollarin (vuoden 1938 rahassa mitattuna) sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Sotien seurauksiin kuuluivat myös Valvontakomission käskystä kaikkien facismiluontoisiksi katsottujen yhdistysten lakkauttamiset. Tämä merkitsi mm. sotiemme veteraanien huoltojärjestöksi perustetun Aseveliliiton lakkauttamista. Sotainvalidien Veljesliitto sen sijaan välttyi lakkauttamiselta, ja oli pitkään ainoa maamme veteraanijärjestö.

Olojen vakiinnuttua perustettiin maahan vuonna 1957 Rintamamiesten Asuntoliitto, josta aikojen saatossa nimen- ja sääntömuutosten kautta kehittyi Suomen Sotaveteraaniliitto. Vuonna 1964 perustettiin Rintamamiesveteraanien liitto, joka nykyään toimii nimellä Rintamaveteraaniliitto. Rintamanaisille perustettiin oma liitto vuonna 1980, ja tämä nuorin liitto tuli myös, suurelta osin säännöistään johtuen, ensimmäisenä tiensä päähän keväällä 2013, jolloin liitto lopetti toimintansa.

Sotiemme 1939 – 1945 veteraanien perinnettä vaalimaan perustettiin Tammenlehvän Perinneliitto 24.4.2003. Liiton perustajajäseniä ovat Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto. Merkittävä kiinnekohta liiton toiminnan käynnistämisessä oli Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan yhteydessä 27.4.2005 Torniossa tapahtunut perinnetyön siirtäminen veteraani-ikäluokalta Tammenlehvän Perinneliiton kautta tuleville sukupolville. Tänään Tammenlehvän Perinneliitossa voidaan katsoa olevan mukana perustajaliitot mukaan lukien 23 jäsenjärjestöä, joista kuitenkin kasi on lopettanut toimintansa.

Tammenlehvän Perinneliitto ei perusta alueellista organisaatiota, vaan hoitaa valtakunnalliset sotiemme 1939 – 1945 perinteen vaalimiseen ja säilyttämiseen liittyvät tehtävät. Neuvotteluissa veteraanijärjestöjen kanssa alueellisen perinnetoimijan roolia on aseteltu Suomen Sotaveteraaniliiton aikanaan muodostuvalle uusimuotoiselle järjestöorganisaatiolle. Tässä yhteydessä muodostetaan myös tämän organisaation alaiset alueelliset perinneyhdistykset koordinoimaan alueellista perinnetyötä.

Tämä asiakirja on suunnitelma sotiemme 1939 – 1945 veteraanien perinteen hoitamisesta Varsinais-Suomessa, ja se nojautuu Tammenlehvän Perinneliiton periaatepäätöksiin ja Suomen Sotaveteraaniliiton asiasta antamiin ohjeistuksiin.

1.2.               Suunnitelman sisältö ja rajaus

Tämän suunnitelman tarkoituksena on saada aikaan Varsinais-Suomeen sotiemme 1939 – 1945 veteraanien perinteen vaalimiseen liittyen organisaatio ja toimintaperiaatteet sekä kertoa perinnetyöhön siirtymisen aikataulu ja antaa suuntaviivat tulevan perinnetyön rahoituksen järjestämiseksi.

Sotiemme 1939 – 1945 veteraanilla tarkoitetaan henkilöä, joka palvelukseen kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisena on osallistunut vuosina 1939 – 1945 käytyihin Suomen sotiin.

1.3.               Sotiemme 1939 – 1945 veteraanien perintö

Jo mainitun, Torniossa 27.4.2005 allekirjoitetun Perinnetyön adressin sanoin ”Veteraanien perintö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta” Tämä suunnitelma tähtää tämän perinnön vaalimiseen Varsinais-Suomessa.

1.4.               Suunnitelman tavoitteet ja kuvaus lopputulostilanteesta

Suunnitelman pohjalta ja suunnittelukauden aikana on tarkoitus luoda luotettava ja suorituskykyinen organisaatio suoriutumaan sotiemme 1939 – 1945 veteraanien perinteen hoitamiseksi. Organisaation tulee kyetä suoriutumaan sille suunnittelukauden aikana luotavien sääntöjen puitteissa sille annettavista tehtävistä sekä kyetä itsenäisesti vastamaan omalla alueellaan em. perinnön vaalimisesta ja eteenpäinviemisestä tuleville sukupolville. Suunnittelukauden päättyessä tämän suunnitelma avulla muodostunut organisaation on osa Tammenlehvän Perinneliittoa. Tällä suunnitelmalla luodaan kuva siitä, mitä em. perinnetyö on, ja miten sitä Varsinais-Suomessa toteutetaan.

 

  1. Suunnitelman toteuttaminen

 
2.1.               Organisaatio

Tämän suunnitelman omistaa Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestöjen Varsinais-Suomen piiritason toimijoiden 6.2.2013 perustama Piirin Perinnetyöryhmä. Perinnetyöryhmän kokoonpano on seuraava:

Pekka Paatero puheenjohtaja
Eeri Hyrkkö Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiiri
Heikki Jansson Sotainvalidien Perinnejärjestö
Inkeri Kivisaari Lotat (poistui keskuudestamme 6 / 2014)
Mirja Läärä Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin Naisvaliokunta
Lauri Palmunen Varsinais-Suomen Liitto
Simo Saarikallio Varsinais-Suomen Reserviläispiiri
Osmo Suominen sihteeri

Perinnetyöryhmän tehtävänä on tämän suunnitelman laatiminen sekä sen toimeenpaneminen suunnitelmassa annetun aikataulun puitteissa.

2.2.               Aikataulu

Sotiemme 1939 – 1945 perinnetyötä Varsinais-Suomessa voidaan katsoa tehdyn ennen tämän suunnitelman laatimista jo vuosikymmenten ajan. Työ on tapahtunut mm. kokoamalla erilaisia museoita tai perinnehuoneita, laatimalla lukuisa joukko erilaisia matrikkeleja tai historiateoksia, pystyttämällä veteraanikiviä ja muita muistomerkkejä sekä järjestämällä pitkään erilaisia sotien muistopäivien juhlia.

Tähän suunnitelmaan liittyen on tapahtunut toistaiseksi seuraavaa:

24.4.2003 Tammenlehvän Perinneliitto perustettiin
27.4.2005 Veteraaniperinne siirrettiin valtakunnallisesti Tammenlehvän Perinneliiton kautta nuorempien sukupolvien hoidettavaksi. Piireihin valittiin Perinneyhteyshenkilöt
15.10.2012 Kartoitus Tammenlehvän Perinneliiton Varsinais-Suomen alueella olevista toimijoista valmistui
6.2.2013 Tammenlehvän Perinneliiton alaisten Varsinais-Suomen alueen piiritason toimijoiden kokous Turussa
6.2.2013 Asetettiin Piirin Perinnetyöryhmä
21.3.2013 Perinnetyöryhmän ensimmäinen kokous
23.4.2013 Kysely kaikille Tammenlehvän Perinneliiton alaisille Varsinais-Suomessa toimiville yhdistyksille/td>
4.6.2013 Perinnetyöryhmän toinen kokous
3.8.2013 Uusintakysely niille, jotka eivät olleet vastanneet em. kyselyyn
9.10.2013 Perinnetyöryhmän kolmas kokous
Tammikuu 2014 Seutukunnalliset perinnetyön informaatiokokoukset (4 kpl)
16.4.2014 Perinnetyöryhmän neljäs kokous
8.10.2014 Perinnetyöryhmän viides kokous
6.11.2014 Lausuntopyyntö Perinnetyösuunnitelman versiosta 1.0
16.4.2015 Alueellisten Perinneyhdistysten yhteyshenkilöiden neuvottelu Porissa
29.4.2015 Perinnetyöryhmän kuudes kokous
20.11.2015 Veteraaniperinteen XI seminaari Turussa aiheena ”Veteraaniperinteen vaikuttavuus”
13.1.2016 Alueellisten Perinneyhdistysten yhteyshenkilöiden neuvottelu Huittisissa
8.3.2016 Perinnetyöryhmän seitsemäs kokous
Huhti- Toukokuu 2016 Seutukunnalliset Perinnetyön informaatiokokoukset (4 kpl)
21.9.2016 Alueellisten Perinneyhdistysten yhteyshenkilöiden neuvottelu Merikarvialla
12.10.2016 Perinnetyöryhmän kahdeksas kokous
Tammi-Huhtikuu 2017 Järjestökohtaiset informaatiokokoukset (4 kpl)
1.6.2017 Alueellisten Perinneyhdistysten yhteyshenkilöiden neuvottelu,Läntinen Suomi, Tampere
12.9.2017 Perinnetyöryhmän yhdeksäs kokous
13.9.2017 Lausuntopyyntö Perinnetyön suunnitelman varsiosta 2.0

Suunnittelu etenee jatkossa tämän suunnitelman osalta niin, että meneillään olevan lausuntopyyntökierroksen jälkeen Perinnetyöryhmä kokoontuu pohtimaan lausuntojen vaikutusta tähän suunnitelmaan, jonka jälkeen edettäneen kohti perinneyhdistyksen perustamista vuonan 2018.

  1. Perinneaikakauden organisaatio

 3.1.               Perusteita

Tammenlehvän Perinneliitto ei perusta maakunnallista organisaatiota, vaan se toimii valtakunnallisesti vastaten valtakunnantason perinnetyöstä.
Tammenlehvän Perinneliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto ovat keskinäisissä neuvotteluissaan sopineet, että Suomen Sotaveteraaniliitto suurimpana veteraanijärjestönä ottaa koordinaatiovastuun perinnetyön suunnittelusta. Suomen Sotaveteraaniliitto on puolestaan antanut maakunnallisen koordinaatiovastuun Sotaveteraanipiireille.
Ajatuksena on, että Perinneaikakautena toimii kaksiportainen organisaatio, jossa Tammenlehvän Perinneliiton alaisuudessa toimii valtakunnallisesti 40 – 50 kappaletta alueellisia Perinneyhdistyksiä, joista Varsinais-Suomessa 1. Alueelliset perinneyhdistykset muodostetaan nykyisen ja aikanaan uusimuotoiseksi muotoutuvan Suomen Sotaveteraaniliiton organisaation pohjalle.

3.2.               Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomeen esitetään perustettavaksi yksi maakunnallinen sotiemme 1939 – 1945 Perinneyhdistys, josta tässä suunnitelmassa käytetään seuraavaa työnimeä:
Sotiemme 1939 – 1945 veteraaniperinne Varsinais-Suomi
Nimestä päätetään aikanaan tarkemmin, kun siihen saadaan valtakunnan tason ohjaus.


Em. maakunnallisen Perinneyhdistyksen rajat ilmenevät yllä olevasta kartasta. Kartassa punaisella merkitys alueen (Parainen – Kemiönsaari) osalta neuvottelut kuulumisesta maakunnalliseen Perinneyhdistykseen käydään erikseen.

3.3.               Organisaation tehtävät

3.3.1.            Maakunnallinen neuvottelukunta

Lisäksi esitetään perustettavaksi perinneaikakauteen siirtymisvaiheen ajaksi erityinen maakunnallinen neuvottelukunta.
Maakunnallinen neuvottelukunta koostuu Tammenlehvän Perinneliiton Varsinais-Suomessa toimivien yhdistysten edustajista siten, että niiden tasapuolinen edustus koko maakunnan alueelta toteutuu. Neuvottelukunnan jäsenet kutsutaan ensimmäisellä kerralla kahdeksi vuodeksi tehtäväänsä Perinneyhdistyksen perustavan kokouksen toimesta Piirin Perinnetyöryhmän tekemän esityksen mukaisesti, ja sen jälkeen heidät valitaan tarvittaessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan maakunnallisen Perinneyhdistyksen vuosikokouksen päätöksellä.
Neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida, seurata, ohjata ja neuvoa maakunnallisen perinneyhdistyksen toimintaa. Maakunnallisen Perinneyhdistyksen säännöt liitetään tähän suunnitelmaan, kun ne valmistuvat. Neuvottelukunta voi myös tarvittaessa antaa maakunnalliselle perinneyhdistykselle erilaisia tehtäviä.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii alkuvaiheessa Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja ja sihteerinä Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja.
Neuvottelukunnalla on tarvittaessa päätösvalta maakunnallisen tason perinneasioissa sekä perinnetyön rahoituksen osalta maakunnan tason tarpeissa. Neuvottelukunta päättää maakunnallisen perinnetyön sisällön. Neuvottelukunnan rooli perinnetyön rahoituksen osalta kohdistuu myös valtiovallan suuntaan.
Neuvottelukunta kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukunnalle laaditaan toimintaohje, joka hyväksytään sen ensimmäisessä kokouksessa.

3.3.2.            Maakunnallinen Perinneyhdistys

Maakunnallisen Perinneyhdistyksen jäsenenä voivat olla kaikki ne henkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen toimintaperiaatteet tai yhdistyksen toiminta-alueella toimivat Tammenlehvän Perinneliiton alaiset yhdistykset, tai muut tahot, jotka kokevat Perinneyhdistyksen tekemän työn omakseen.
Maakunnallisen Perinneyhdistyksen hallitukseen voidaan valita kuka tahansa yhdistyksen henkilöjäsen tai yhteisöjäsenen nimeämä edustaja. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 8 jäsentä ja kutsuttu sihteeri.
Maakunnallisen Perinneyhdistyksen perusta on nykyisessä Sotaveteraanipiirin organisaatiossa. Toiminnan alkuvaiheessa perustettava maakunnallinen Perinneyhdistys on Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiiriin kuuluva itsenäinen osasto.
Maakunnallisten kuntakohtaisten toimijoiden minimitavoitteena on alkuvaiheessa saada jokaiseen kuntaan nimetty yhteyshenkilö.
Maakunnallisen Perinneyhdistyksen kuntakohtaiset toimijat tullevat jatkossa perustumaan nykyisten sotaveteraaniyhdistysten rekisteröimättömien tukijaostojen johtokuntien rungolle perustettuihin kerhoihin täydennettynä muilla Tammenlehvän Perinneliiton alaisten yhdistysten toimijoilla sekä muilla asiaan kiinnostusta tuntevilla tahoilla. Tavoitteena on toimintamalli, jossakin Maakunnallisen Perinneyhdistyksen alla ovat rekisteröimättömät kuntakohtaiset toimijat, jotka kuitenkin toimivat normaalin yhdistyksen tavoin.
Maakunnallinen Perinneyhdistys vastaa sotiemme 1939 – 1945 veteraaniperinnetyöstä omalla toiminta-alueellaan. Maakunnallisen Perinneyhdistyksen kuntakohtaiset toimijat vastaavat kukin oman kuntansa osalta ko. perinnetyön toteutuksesta saamiensa ohjeiden ja toimeksiantojen pohjalta.
Maakunnallinen Perinneyhdistys vastaa omalta osaltaan toimintansa rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä koko perinneyhdistykseen liittyen. Maakunnallisen Perinneyhdistyksen kuntakohtaiset toimijat vastaavat pääsääntöisesti rahoituksesta oman kuntansa osalta.
Maakunnallisen Perinneyhdistyksen toiminnasta on tarkemmin säädetty niiden mallisäännöissä, jotka laaditaan Piirin Perinnetyöryhmän toimesta. Säännöt tulevat valmistuttuaan tämän suunnitelman liitteeksi. Säännöt hyväksyy Maakunnallisen Perinneyhdistyksen perustava kokous.

  1. Perinnetyön muodot ja tehtävät

4.1.               Tukityö

Maakunnallisen Perinneyhdistyksen ensimmäinen tehtävä on niiden alueella perustamishetkellä vielä elossa olevien sotiemme 1939 – 1945 veteraanien, heidän puolisoittensa ja leskiensä tukityöstä huolehtiminen.
Maakunnallisen neuvottelukunnan toimesta laaditaan asiaan liittyvä ohje, joka valmistuttuaan tulee tämän suunnitelman liitteeksi.

4.2.               Perinnetyö

Varsinaisen perinnetyön muotoja olisivat:

  • Perinteen kartoittaminen
  • Perinteen kokoaminen
  • Perinteen tallentaminen
  • Perinteen tutkiminen
  • Perinteen ylläpitäminen
  • Perinteen siirtäminen
  • Perinteen hyödyntäminen

Käytännön perinnetyötä olisivat esimerkiksi:

  • Muistomerkkien hoitaminen
  • Juhlapäivien tilaisuudet (veteraanipäivä ym.)
  • Kunniakäynnit
  • Perinnejulkaisut ja –tallenteet
  • Teematapahtumat
  • Koulut
  • Joukko-osastoperinteiden vaaliminen
  • Kotirintamaperinteen vaaliminen

Maakunnallinen Perinneyhdistys päättää itsenäisesti oman perinnetyönsä muodoista ja laajuudesta. Samoin Maakunnallinen Perinneyhdistys päättää kunkin valitsemansa perinnetyöosuuden mahdollisesta kohdentamisesta jollekin jäsenyhteisölleen.

4.3. Muu Perinnetyö

Maakunnallinen Perinneyhdistys voi saada myös muita tehtäviä joko maakunnalliselta neuvottelukunnalta tai Tammenlehvän Perinneliitolta.

  1. Perinnetyön rahoitus

Perinnetyön rahoituksen osalta suoritetaan piirin Perinnetyöryhmän toimesta suuntaa antava kartoitus siitä, pystytäänkö kaikki nykyisten veteraanijärjestöjen raha käyttämään veteraanien elinaikana, ja jos ei, niin mitä jää jäljelle.
Kun em. kartoitus on suoritettu, piirin Perinnetoimikunnan laatii suosituksen perinnetyön rahoituksen järjestämisestä. Ohjeistukselle asetetaan tavoitteeksi mahdollisimman laajapohjaisen rahoitusmallin aikaansaaminen.
Suositus tulee valmistuttuaan tämän suunnitelman liitteeksi.

  1. Seuranta ja dokumentointi

 

Tämän suunnitelman seurantavastuu on sen laatineella piirin Perinnetyöryhmällä. Piirin Perinnetyöryhmän toimesta myös dokumentoidaan kaikki mahdollinen tämän suunnitelman hyväksymiseen ja toteutumiseen liittyvä aineisto.
Dokumentoitu aineisto säilytetään Sotaveteraanipiirin arkiston yhteydessä.