Eemeli Törmä
Pitäjäneuvos, maalarimestari Eemeli Törmä
- 1.9.1983 Ruovedellä Törmän torpassa Hanhonkylässä (Torppa on Ruoveden kotiseutumuseon asuinrakennus).
- 12.5.1970 Orivedellä
Perusti maalausliikkeen ja siinä ohella oli monitoiminen kunnallispoliitikko. Perheessä oli sota-aikana seitsemän lasta! Hän oli kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajana 12.10.1939-31.3.1941 ja kansanhuollon johtajana 1.4.-31.12.1949.
Olisi kaiketi päässyt sodan jälkeen eduskuntaankin, mutta Mandi-rouva sanoi, ettei lähde Helsinkiin seitsemän lapsen kanssa..!
Kunnanvaltuuston jäsenenä 1922-1960 (pisin aika Orivedellä!)
Kunnanhallituksen puheenjohtajana 14 vuotta.
Lukuisia kunnallisia luottamustoimia Oriveden Opiston johtokunnassa pitkään.
Tämän kirjoitti Eero Törmä, Salo, perheen kuopus.
Eemeli Törmän alustus kokouksessa 17.7.1941
Yleistä:
Nykyisen suursodan puhjettua syksyllä 1939, oli meillä pakko panna alulle eräitten tavaroitten kulutuksen rajoittaminen eli säännöstely.
Ensimmäiseksi meillä joutivat säännöstelyn alaiseksi sokeri ja kahvi.
Säännöstely rakentui siihen, että maan kansalaisille jaettiin ns. yleisostokortit, joissa oli joukko eri kirjaimin ja numeroin merkittyjä kuponkeja, joille kansanhuoltoministeriö määräsi joksikin vissiksi ajaksi ostoarvon. Kun kortissa oli monta eri kirjaimin ja numeroin varustettua kuponkisarjaa, oli mahdollista tämän kortin avulla jaettavaksi määrätä monia erilaisia tarvikkeita. Kun ostoon oikeuttavien kuponkien voimassaoloaika voitiin määrätä joko pitemmäksi tai lyhemmäksi, riippuen siitä miten runsaita tai niukkoja jaettavat varastot olivat, voitiin kulutus täten supistaa tyydyttämismahdollisuuksien rajoihin ja kaikille taata suhteellinen osuutensa, riippumatta siitä oliko jaettavat varastot miten niukat hyvänsä.
Säännöstelyasioissa määräävänä elimenä on Kansanhuoltoministeriö ja sen alaisena kuntain kansanhuoltolautakunnat, joitten tehtävänä on säännöstelyn sekä järjestely- että valvontatehtävät, kun sen sijaan varsinainen tavaran jakelu jäi edelleen kauppiaiden tehtäväksi, niitten mahdollisuuksien rajoissa, jotka sisältyvät kulloinkin voimassaoleviin säännöstelypäätöksiin.
Kauppiaan työ tavaran jakelijana muodostaa siten suuren osuuden koko säännöstelytoiminnassa. Se on aiheuttanut kauppiaille joukon lisätyötä ja lisättyä vastuuvelvollisuutta myynnin yhteydessä tapahtuvan kuponkien leikkaamisen ja niistä tehtävien tilitysten muodossa. Mutta se on myöskin tuonut jakeluun tasaisuutta, pakottaen suuriääniset oman edun tavoittelijat tyytymään heille kuuluvaan osuuteen ja täten auttanut kauppiaiden pysyttämään toimintansa ns. rehellisen ja hyvän kauppatavan rajoissa, samalla kun se on häikäilemättömiltä ihmisiltä riistänyt mahdollisuuden hankkia häikäilemättömyydellään itselleen etuja. Täten on säännöstelystä siis tullut kauppiaan auttaja ja palvelija. Eikä liene sitä kauppiasta, joka ei käsittäisi juuri tämän seikan ratkaisevaa merkitystä kauppiaan ammatin kannalta säännösteltyä tai sen vastakohtaa säännöstelemättömyyttä toisiinsa verrattaessa.
Säännöstelyn laajuus
Paitsi sokeria ja kahvia, jotka asetettiin säännöstelyyn jo syksyllä 1939, jouduttiin vuoden 1940 kuluessa säännöstely ulottamaan melkein kaikkia jokapäiväisiä tavaroita koskevaksi. Jo toukokuun 26, päivästä 1940 asetettiin viljatuotteet korttisäännöstelyn alaisiksi. Tämä toteutettiin erikoisesti sitä varten annettujen leipäkorttien avulla. Viime vuoden syksyllä säännöstely sitten laajennettiin käsittämään voin ja muut ravintorasvat, vaatetustarvikkeet ja jalkineet, saippuatuotteet, maidon ja lihan, joitten kaikkien saanti järjestettiin tapahtuvaksi jaettuja ostokortteja vastaan.
Edellisten lisäksi saatettiin monet muut tavarat säännöstelyn alaisiksi siten, että niitten saanti tehtiin ostoluvan saamisesta riippuvaisiksi tai että niitä jaettiin vain määrätyt annokset lasketun tarpeen ja jaettavana olevan tavaramäärän suhdelukujen mukaisesti.
Silloin kun säännöstelyä viime vuoden syksyllä laajennettiin , syntyi varmaan monille epäilyksiä siitä, miten kaikki se saadaan toteutetuksi. Mutta huolimatta siitä, että toimeenpanossa ilmenikin paljon haluilua ja annettujen määräysten muuttelemista, täytyy näin jälkeenpäin asiaa arvostellen myöntää, että säännöstelyn laajeneminen on poistanut ne epäkohdat, mitkä tavaran loppumisen pelko nostatti jyrkkänä paniikkina eteemme ja joka olisi varmaan synnyttänyt hyvinkin tuhoavia vaikutuksia, ellei säännöstelyä olisi toimeenpantu. Viittaan vain voi ja vaatetavaroihin, ostokiihkoon ym. hintojen jatkuvaan kohoamiseen ym.
Liikkeitten ja khl-suhteet
Kh lautakunta joutuu pitämään säännöstelytavaroita myyvien liikkeitten tavaravaihdosta tarkkailutilejä. Kun ostaminen tapahtuu ostolupia vastaan tai eräissä tarvikkeissa lähetysilmoituksia käyttäen, tulee näin saaduista tavaramääristä tehdä kuukausittain tilitys kansanhuoltolautakunnalle, jossa tilityksessä tulee ostoon oikeuttavina kuponkeina tilittää se määrä, minkä tavaramäärä on myynnin kautta vähentynyt.
Tavaran hankkiminen ilman ostolupaa, tai lähetysilmoitusta sekä sen myyminen ilman kuponkien irroittamista tai ostolupaa, on salakauppaa, josta laki säätää rangaistuksen.
Säännöstelyn onnistumisen ja joustavuuden kannalta on tärkeätä, että tarkkailutilitykset tehdään täsmällisinä ja määräaikoina.
Tilityksissä tulee kaikkiin kysymyksiin antaa oikeat tiedot, eikä merkitä mitään summittain, sillä kansanhuoltolautakunta voi kyllä aina päästä selville, onko annetut tiedot oikeita.
Tilitysten tekeminen määräaikana on välttämätöntä sen vuoksi, että niitten perusteella laadittavien yhteenvetojen avulla voidaan seurata tavaratilanteen kehitystä, sekä sitä että myynti tapahtuu säännöstelymääräyksiä noudattaen. Kun tämän valvominen on erittäin tärkeätä. on säädetty, ettei khl saa antaa ostolupia liikkeelle, joka ei ole tehnyt kuukausitilityksiään kh:lle ajallaan.
Toisinaan esiintyy ristiriitaa khl:ssa pidetyn tarkkailutilien ja liikkeen tekemän ilmoituksen välillä. Useimmin nämä ristiriitaisuudet esiintyvät liikkeiden osalla, joilla on vaillinainen ja puutteellinen kirjanpito tai joissa ei muuten pidetä tarkasti kiinni säännöstelymääräyksistä.
Hintasäännöstely
Paitsi jaettuihin tavaramääriin nähden, on säännöstely alusta alkaen myös ulotettu hintoihin. Kahvilla ja sokerilla on alusta alkaen ollut määrätyt hinnat. Myös viljatuotteille, ravintorasvoille, maidolle ym. elintarpeille on ylimmät hinnat määritelty sekä niissä noudatettava hinnoitteluperiaate vahvistettu. Samoin on ylempien hintojen määräämisellä koetettu estää hintojen kohoaminen myös muitten tarvikkeiden osalta. Kun viime vuoden syyskesällä alkoi kaikesta huolimatta ilmetä yleistä tavaran hinnan nousua, jota ei katsottu voitavan yksityisiin tavaroihin kohdistuvilla hintapäätöksillä hoitaa, antoi Valtioneuvosto 23.10.1940 päätöksen yleisten tarvikkeiden hintojen säännöstelystä, joka päätös sisälsi kiellon korottaa tavaran hintaa ilman siihen saatua lupaa, sekä määräyksen hintojen ilmoittamisesta khl:lle ja myyntiä varten esilläolevien tavaroitten varustamisesta selvästi näkyvillä hintmerkinnöillä.
Loppulause
Arv. l.e. Hyvin monia tarvikkeita koskevaksi laajennettu säännöstely on antanut sekä kh:lle että teille jakelutoimintaa hoitaville paljon lisätyötä ja vaivaa ja parhaistakin ponnistuksistanne huolimatta olette monesti saaneet yleisön puolelta ansaitsemattomia moitteita. Monesti olette myöskin saattaneet olla ymmällä, miten annetut määräykset on tulkittava. Kaikesta tästä huolimatta olette kukin kohdastanne koettaneet parhaanne mukaan täyttää tehtävänne vapaaehtoisesti, ilman, että olisi ollut tarvis ns. lain pakkoa käyttää missään asiassa. Kansanhuoltolautakunta on puolestaan pyrkinyt järjestämään säännöstelytoiminnan niin joustavasti kun se suinkin on ollut mahdollista. Mieluista onkin ollut todeta, ettei mitään suurempaa nurjamielisyyttä ole miltään taholta ainakaan suuremmassa määrässä esiintynyt. Ja sikäli kun joskus on esiintynyt tyytymättömyyttä joidenkin toimenpiteiden johdosta, on niissä aina selvittelyllä päästy tyydyttävään lopputulokseen.
Säännöstely jatkuu yhä, eikä ainakaan tällä kertaa ole mitään tietoa, koska voimme sitä helpottaa, sen lopettamisesta puhumattakaan. Monien välttämättömien tavarain varastot ovat huvenneet sangen vähään, joten eräitten tavarain jatkuvaa puutetta tulee olemaan. Tällainen asianlaita helposti synnyttää hintojen kohoamisen ja salakaupustelun, edistäen siten inflaatiovaaraa. Tehkäämme kukin sillä paikalla millä olemme voitavamme tällaisen kehityksen estämiseksi. Estäkäämme hintojen kohoaminen sikäli kun se meidän toiminnallamme estettävissä on. Koettakaamme huolehtia siitä, ettei tarvikkeita käytetä tarkoituksiin, joita ilman voidaan olla, mutta että välttämättömyydet voitaisiin tyydyttää. Muistakaamme, että vaikeina aikoina on kaksin verroin tärkeätä tehdä siten, kuin kokonaisuuden etu vaatii, vaikkapa siten joutuisi hetken edun uhraamaan.
Hoidettavanamme on suuri osa kansamme taloutta, kansamme, jolla tunnetuista syistä on paljon ylimääräisiä rasituksia. Siksi on tärkeää, että talous hoidetaan entistä säästeliäämmin, täsmällisemmin ja järkevämmin. Silloin me ikään kuin kohoudumme ylös ja näemme kansamme tulevaisuuden valoisassa toiminnan perspektiivissä, jossa elämä alkaa jälleen vaurastua, tuotanto ja kauppa taas jälleen saada suuret tai entistä suuremmat mittasuhteet. Näemme veljiemme vaurastuvan, sisaremme elämänriemua täynnä ja ystävämme menestyksen ympäröimänä. Tämä kaikki lopulta merkitsee omaakin menestystämme. Olemme sen, jonka mahdollisesti luulimme jonain hetkenä kadottaneemme, lopullisesti voittaneet itsellemme.
—-
Kun olisi tärkeätä kuulla kauppiaskunnan mielipiteitä ja toivomuksia säännöstelyn toimeenpanon johdosta, sekä hintasäännöstelyä koskevista asioista kehotan kaikkia läsnäolijoita osallistumaan keskusteluun ja tuomaan esiin huomioitaan ja ehdotuksiaan. Sikäli kun kyselyjä tehdään, koetamme vastata niihin kykymme mukaan.